Rakas keho

Viime aikoina somessa ja mediassa on silmiini on osunut monenlaista kampanjaa kohdistuen ulkonäköön, ulkonäköpaineisiin, minäkuvaan ja itsensä hyväksymiseen. Ilta-Sanomat on käsitellyt omassa #oonhyvänäin juttusarjassaan ulkonäköpaineita kuluneen viikon aikana julkaisten erilaisia tarinoita eri-ikäisten, näköisten ja kokoisten kohtaamista ulkonäköpaineista ja itsensä hyväksymisestä. Viimeisimpänä instagramissa oman huomioni kiinnitti @pskykat.fi #rakaskeho -haaste, jossa Katarina Meskanen haastoi ihmisiä postaamaan oman kehotarinansa pyrkien yhdessä muuttamaan sitä, kuinka omasta kehostamme puhumme. Lukemani monet kehotarinakertomukset ovat olleet samaan aikaan surullisia, mutta niin kauniita. Ja parasta on ollut lukea, miten moni on onneksi löytänyt hyväksyvän suhteen itsensä ja oman kehonsa kanssa. Se siis todellakin on mahdollista!

Katarina kysyy postauksessaa: "Mitä hyvää sinun kehossasi on? Minkä tarinan haluaisit jakaa kehostasi? Mistä sinä olet kiitollinen kehossasi? Kerro tarinasi ja haasta muut mukaan!"

Tässä alla siis oma tarinani, niin lyhyesti kuin osasin sen ymmärrettävään ja myös instagramin rajoitettujen merkkimäärien sisään avata ja kirjoittaa...

"Rakas keho. Olen joskus ollut hukassa kanssasi. Olen nähnyt sinut riittämättömänä vaikka olet oikeasti ollut koko ajan juuri sellainen kuin sinun kuuluukin olla. Omat ajatukseni ja ympäristö ovat toisinaan valitettavasti saaneet minut luulemaan ettet riittäisi sellaisena ja olen tyhmänä myös takertunut kyseisiin ajatuksiin. Että olisi parempi olla timmimpi ja että mahtuisit tiettyihin raameihin. Anteeksi, että olen joskus mielessäni ollut niin eksyksissä sen kanssa, miltä sinun kuuluisi näyttää ja tuntua, että olen laittanut sinut kokemaan dieetit ja muut sekä taistelemaan niukilla energiavarastoilla suurta kulutusta vastaan. Anteeksi, että olen sanoillani ja teoillani lytännyt sinua ja kiitos, että olet siitä huolimatta nyt tässä, terveenä ja toimivana.

Virheistä voi onneksi oppia ja näen sinut tänä päivänä entistäkin arvokkaampana ja vahvempana. Olet osoittanut ja todistanut sinnikkyydelläsi että vaikeistakin vammoista voi saada itsensä taas toimintakykyiseksi, kun malttaa ja antaa aikaa, kun sinua, rakas kehoni, oppii kunnioittamaan ja kuuntelemaan. Kiitos että kestät ja kiitos kun korjaat tekemiäni virheitä.

Ei sillä ole väliä minkä kokoinen, näköinen tai painoinen olet. Vaan sillä, että mahdollistat sen, että pystyn tekemään asioita joista todella nautin. Tänä päivänä katson peiliin ylpein mielin, nähden sinut kauniina ja voimakkaana. Moni asia on vaikuttanut suhteemme syventymiseen ja siihen, että itseinhon tilalle on vihdoin muodostunut itseluottamusta, parempi minäkuva ja aitoa rakkautta. Hyväksyttyäni sinut sellaisena kuin olet, olen myös paljon onnellisempi. Näistä tunteista haluan myös jatkossa pitää kiinni. Ja vaikka mieleni ja suhteeni kanssasi joskus ailahtelisikin ja kokisi kolauksia palautathan minut taas järkiini siitä, millä todella on merkitystä."

--

Yllätyin, että herkistyin ihan tuota kirjoittaessani, mutta ei se oman kehon hyväksyminen aina itsellenikään ole ollut itsestäänselvä asia. Itseään on liian helppo verrata muihin ja nähdä ympärillä muut parempina ja arvokkaampina. Yksi herättelevä ajatus kaiken itsensä ja oman kehonsa kunnioittamisessa on ollut ajatus siitä, että puhuisinko ihmisille ympärilläni kuten puhun itse itselleni.

Varmasti jokainen on joskus miettinyt omaa ulkonäköään ja omaa kehoaan, katsonut itseään liian kriittisin silmin ja muodostanut ajatuksia siitä millaiselta muka pitäisi näyttää ja miten jonkun näköisenä tai kokoisena olisi parempi olla. Joskus paineita ja haasteita oman kehonsa hyväksymisessä ja arvostamisessa voivat aiheuttaa myös ulkopuolisten kommentit ja sanomiset. Jutut siitä, miten painoindeksin ja vaakalukeman on annettu määrittää koko minuus ja vaikuttaa raskauttavasti omaan kehonkuvaan ja itsensä arvostamiseen ovat todella surullisia. Kuitenkin tälläistenkin asioiden jälkeen omaa kehoaan voi kuitenkin oppia rakastamaan. On tärkeää ymmärtää, että jokainen keho on erilainen, eikä aiemmin sanottujen ja kuultujen asioiden tarvitse määrittää sitä mitä olet tänä päivänä ja miten tänä päivänä puhut itsellesi ja mitä ajattelet omasta kehostasi. On myös hyvä muistaa, että me omilla tekemisillämme ja toimillamme, olemme esimerkkinä myös muille ympärillämme oleville. Jos jatkamme ja toistamme omia halveksuvia ajatuksiamme ja puheitamme omaa kehoamme ja ulkonäköämme kohtaan, miten toiset voisivat oppia kunnioittamaan omaa kehoansa ja olla vertailematta sitä muihin. On parempi edes yrittää, kuin olla yrittämättä. Omia ajatuksiaan itsestään voi muuttaa positiivisemmiksi ja oppia päästämään irti niistä negatiivisista sanoista ja ajatuksista. Ei kenenkään tarvitse jäädä niihin kiinni ja antaa niiden määrittää itseään.

Oman kehon hyväksyminen ja siitä välittäminen ovat ensi askeleita kohti hyvää oloa ja parempaa minäkuvaa. Kehosi on osa sinua. Kehu itseäsi ja arvosta itseäsi. Jokainen keho on kaunis ja merkittävä omalla ainutlaatuisella tavallaan. Eikä tämä nyt tarkoita sitä, että et voisi pitää itsestäsi huolta, päinvastoin. Kun esimerkiksi liikkuu ja syö sen vuoksi että kunnioittaa itseään ja omaa kehoaan, eikä sen vuoksi että rankaisee itseään tehdyistä virheistä ja sortumisista, on tulosten parempien, terveyttä tukevienkin elämäntapojen saavuttaminen helpompaa.

Vielä lopuksi...

Lupaathan mulle, että sanot joka päivä edes yhden hyvän asian itsestäsi ja kehostasi. Ja mieti noita asioita silloin, kun negatiiviset ajatukset ja negatiivinen itsepuhelu meinaa taas vallata mielesi. Näe itsessäsi hyvää. Ja kehonkuvan lisäksi, nosta itsessäsi esiin asioita ja piirteitä, jotka ovat hyviä. Kuten empaattisuus, ahkeruus tai mitä tahansa, minkä tiedä esimerkiksi luonteessasi olevan hyvää. Hyväksymällä oman kehosi ja itsesi ja rakentaessasi parempaa kehonkuvaa usein myös muut asiat ja hyvä olo seuraavat perässä. 

Instagramissa: @lujempimina