lauantai 21. joulukuuta 2019

REISSUPÄIVÄKIRJA OSA 2 - Langkawi ja siirtyminen Lipelle


Malesia on jo jätetty taakse, kun siirryimme 16.12 vihdoin lautalla Langkawilta Thaimaan puolelle Koh Lipelle. Avaan tuota maasta toiseen siirtymistä ja käytänteitä vielä lyhyesti postauksen loppupuolella, mutta nyt reissupäiväkirja ja fiilistelyt ajaltamme ja oleskelultamme Langkawilla.


19 päivää Langkawilla


Vietimme Langkawilla loppujen lopuksi kokonaiset 19 päivää, mikä kyllä vikoina päivinä alkoi tuntumaan jo liian pitkältä ja päivät tuntuivat sulautuvan yhteen. Todellinen "päiväni murmelina kokemus" kun aamulla heräsi, kävi aamupalalla, meni rannalle, meni lounaalle, hengaili, meni illalliselle ja meni nukkumaan. Karkeasti siis näin, etenkin kun ne itseä kiinnostavat nähtävyydet yms oli jo ehditty loppua kohden koluta, eikä sinällään ollut tarve tehdä muuta kuin nauttia olosta ja lämmöstä. Lämpöä ja aurinkoa Langkawilla kyllä riitti ja muutenkin helppo ja ihan suositeltava matkakohde esim 2vk lomalle. Joka päivä yli 30 astetta ja kyllä majoitusten ilmastointikoneet olivat mukava pelastus niin sai edes huoneessa oleskellessa kaivattua viilennystä. Muuten sai tottua liikkumaan ja olemaan hikikarpalot otsalla ja vaatteetkin hiestä märkinä lähes koko ajan.

Oleskelumme aikana majoituimme neljässä eri majoituspaikassa, jotka valkkasimme pääosin halvemman hinnan, mutta myös ok arvostelujen perusteella. Mitään pahaa sanottavaa ei meidän majoituksista jäänyt ja satuttiin löytämään meidän tarpeita ja budjettia palvelevat paikat: Sassy house ja Western Motel Tengah rannan puolelta ja Soluna Guest house Cenang rannan puolelta, sekä reissumme kaksi viimeistä yötä Kuahin kaupungista läheltä satamaa Rose Inn motellista. Pääosan ajastamme Langkawilla vietimme Tengah rannan puolella, koska se osoittautui rauhallisemmaksi ja omasta mielestämme mukavammaksi. Cenang rannan puolella vietimme erikseen 4 yötä, mutta Tengah rannan puolelta kyseiselle rannalle oli matkaa majoituksestamme reilu 1km, joten helposti sinne halutessaan pääsi. Takseja oli tarjolla, mutta me käytettiin jalkoja ja käveltiin. Itse ostoskatu ja suurimmat ravintolatarjonnat ovat keskittyneet nimenomaan Cenang rannan puolelle, joka on siis saaren suosituin ranta. Tengahin puoli on rauhallisempi: ravintoloita ja majoituksia löytyy, mutta paljon vähemmän, joista valita, eikä tällä puolen ollut mitään krääsä/vaatekauppoja, vain pari pientä minimarkettia, joista sai virvokkeita ja naposteltavaa. Tengahin puolelta ehdottomasti paras aamupalapaikka on ravintola Cactus, jossa lemppariksemme nousi banaanipannukakku, paras mitä olen koskaan syönyt! Muutenkin maistuvia aterioita ja hinta edullisempi kuin monessa muussa ravintolassa.


Langkawilla ollessamme nautimme rantaelämästä ja lämmöstä, hengailimme, nautimme iltamarkkinoiden herkuista ja muutamana päivänä lainasimme skootterin, jolla kiertelimme saarta sen eri puoliin tutustuen sekä myös niitä turistikohteita ihmetellen. Kilsoja skootterilla ajaessa kertyi paljon, mutta bensa ei paljoa maksanut ja kahdestaan liikkuessa skootteri oli paras vaihtoehto: saimme liikkua mihin halusimme, omassa aikataulussamme eikä skootterivuokra (30-35RN~7-8e) ollut paha 24 tunnista. Malesiassa kansainvälinen ajokortti ei ole must have, mutta suositeltava. Meidät poliisi pysäytti, mutta pääsimme jatkamaan matkaa ilman ongelmia, kun vilautimme omaa suomalaista ajokorttiamme.

Omatoimista retkeilyä ja kiertoajelua ympäri Langkawia


Yhtenä päivänä teimme päiväretken ajellen toiselle puolen saarta pääkallorannalle ja Temurun vesiputoukselle, josta taas jatkoimme Tanjung Rhu rannalle ja sieltä Duriang Perangin vesiputoukselle. Toisena päivänä ajelimme 7 Wells vesiputoukselle ja kävimme kokemassa varmasti Langkawin suosituimman nähtävyyden, Sky cabin ja Sky Bridgen. Sky cabiin kannattaa ehdottomasti suunnata heti aamusta, jotta välttää pahimman ruuhkan ja voi rauhassa ihailla maisemia ja ottaa kuvia ilman satoja muita turisteja taustalla. Me oltiin paikalla jo klo 8:30, kun 9 aukesi lipunmyynti. Noin 20e/henkilö pääsi kokemaan tuon vaijeriajelun korkealle vuorelle ja ihailemaan maisemia Sky bridgellä. Onneksi menimme, emmekä jättäneet välistä kuten ensin meinasimme... Oli nimittäin hulppeat maisemat ja ajelukin oma kokemuksensa, ei tuollaista ihan joka paikassa nimittäin ole. Samasta kylästä ja alueen läheltä pääsee helposti myös ihmettelemään 7 Wells vesiputousta, joka oli kyllä kiehtova ja kaunis näky. Luonto jaksaa aina lumota ja ihmetyttää ja vesiputoukset ovat niin kauniita.

Seven Wells


Näkymää Sky Cab ajelun päätteeksi vuoren päältä

Kävimme myös ajelemassa lähes keskellä Langkawia sijaitsevalle Gunung Raya vuorelle, josta aukeaa näkymät reilun 800m korkeudesta eri puolille saarta. Mutkitteleva pitkä tie vie moottoriajoneuvoilla ylös, mutta vuorelle pääsee myös käsittääkseni kulkemaan jalkasin, ainakin portaat löytyi, mutta sen verran oli heinikko ja kasvisto peittänyt portaita, että ihan hirveän kovalla käytöllä ei tuo patikointireitti näyttänyt olevan.

Näkymä Gunung Raya näköalapaikalta

Langkawilta järjestetään paljon erilaisia retkiä ja hyppelyitä viereisille pikkusaarille ja myöskin vesiurheilulla on oma roolinsa etenkin Tengahin ja Cenangin rannoilla. Me tehtiin lyhyt päiväretki kanootilla meloen rantaamme vastapäätä olleelle pikkusaarelle, mutta siihen rajoittuikin meidän kokemus ympäröivistä saarista. Snorkkeleille ei tullut Langkawin ympäristössä käyttöä omalla kohdallamme, koska rannoilla liehuivat pääasiassa punaiset sekä purppurat liput merkkinä "uintikiellosta" eli vedessä oli paljon meduusoja aivan rannan tuntumassa, eikä uiminen ollut suositeltavaa, tämä toki vaihtelee ajanjaksoista riippuen. Pirulaiset ovat kovia polttamaan, eikä niiden keskellä uiminen todellakaan ole kannattavaa.

Kuahin kaupungissa eli sataman läheisyydessä vietimme viimeiset kaksi päivää saarella. Tuosta paikasta ei oikein jäänyt muuta sanottavaa kuin, että jos on aikainen lähtö satamasta, niin yöpymällä lähistöllä säästää aikaa ja tuo reissuun helpotusta.


Langkawilta siirtyminen Lipelle


Me oltiin hankittu vene/lauttaliput Langkawilta Lipelle jo kotona netin kautta ennen reissuun lähtöämme, koska Malesiaan lähtiessämme jouduimme jo Helsinki-Vantaalla todistamaan virkailijalle, että olemme poistumassa Malesiasta 90 päivän sisällä sinne saapumisestamme. Emme siis olisi päässeet koneeseen, jos meillä ei olisi ollut näyttää jotain lippua maasta poistumisen suhteen jo Suomen päässä. 58e maksoi 2hlö veneliput Langkawilta Lipelle ja 12go.asia on toiminut hyvänä, toimivana ja luotettavana sivuna matkalippujen varaamisessa niin lauttoihin kuin busseihinkin tarvittaessa. Langkawilla satamassa vaihdoimme tulostetut netistä hankitut veneliput matkanjärjestäjän toimistossa oikeisiin lippuihin ja samalla saimme täytettäväksi Thaimaan maahantulokortit. Satamassa odottelimme lähtevää lauttaa kansainvälisen lähtöhallin puolella, jossa meidät sitten uloskirjattiin Malesiasta (leimat passiin) ja samalla tavarat läpivalaistiin. Itse lauttaan noustessa matkaliput vielä tarkastettiin ja samalla luovutimme passit matkanjärjestäjälle. Tämä on normaali toimintatapa, kun siirrytään meriteitse Malesiasta Thaimaan puolelle. Lauttamatka Langkawilta Lipelle kesti lopulta n. 2h. Lipen päässä Pitkähäntäveneet kuljettivat matkustajat rantaan, asetuimme jonoon Lipen "satamaan" ja saimme virkailijalta luukulta passimme takaisin ja jatkoimme jonotusta maahantulotarkastusluukulle. 15 päivän sijaan saimme 30 päivän leimat passiimme eikä meiltä kysytty lippuja/dokumentteja koskien Thaimaasta poistumista, vaikka suurlähetystön ja eri matkanjärjestäjien sivuilta löytyy tieto, että meriteitse saisi vain 15 päivän oleskeluluvan Thaimaahan ja aina maahan tullessa pitäisi olla näyttää todiste maasta poistumisesta tuon oleskeluajan sisällä/päättyessä. Varmaan riippuu sitten virkailijasta tämäkin asia, mutta parempi olla valmistautunut kuin sitten ihmetellä ja jäädä jumiin maahantulotarkastuksessa, jos näitä dokumentteja ei olekaan esittää. Virallinen kanta kun on, että sellaiset tulisi olla. No anyways, me otettiin mielellämme 30 päivän leimat, niin ei tule kiire täällä Thaimaan puolella siirtyä paikasta toiseen ja saa nauttia taas tämänkin maan antimista. Kambodzan rajalle hankkimamme bussiliput jää nyt siis käyttämättä, onneksi otettiin halvimmat mahdolliset. Thaimaan seikkailuista taas sitten myöhemmin!


Mukavaa joulunodotusta! 


sunnuntai 1. joulukuuta 2019

REISSUPÄIVÄKIRJA OSA1 - Ympäri Malesiaa


Ensimmäinen kuukausi reppureissua takana. Tällä hetkellä tätä postausta kirjoittelen Langkawi saarelta eli edelleen siis Malesiassa ollaan. Täytyy sanoa, että Malesia on ylittänyt odotuksemme! Ystävällisiä ihmisiä, kaunista luontoa, hyvää ruokaa, helppo matkustella ja muutenkin. Kai tämä pitää kokea, että ymmärtää. Seuraavaksi siis koostetta menneestä kuukaudesta, pahoittelen pitkää tekstiä, mutta onhan tämä kuukausi jo pitänyt sisällään kaikenlaista. Jaoin tekstiä väliotsikoilla ns. paikkojen mukaan ja lopusta löytyy kuluneen kuukauden budjettikooste. ;) 


Reittikartta tähän mennessä (numero perässä on yövytyt yöt) :
Kuala Lumpur 3 - Mersing 1 - Pulau Tioman 5 - Kuantan 1 - Jerantut 1 - Kuala Tahan (Taman Negara) 2 - Jerantut 1 - Kuala Lumpur 6 - (Pulau) Penang 7 - Pulau Langawi


Reissunpäälle lähdettiin siis keskiviikkona 30.10 Helsinki-Vantaan lentokentältä, jossa koneen teknisen vian vuoksi lähtö viivästyi lopulta 5h ja tämän vuoksi missattiin jatkoyhteys Dohasta Kuala Lumpuriin, mutta onneksi meille järjestettiin paikat toiselta lennolta. Lopulta määränpäähän Malesiaan ja reissumme ensimmäiselle etapille Kuala Lumpuriin saavuimme 8h myöhemmin kuin piti, väsymys oli suurempi kuin ärsytys, koska aikaahan meillä oli. Korvauksia meille maksettiin  kuitenkin lopulta 600e per nuppi EU direktiivien ja minkä lie nojalla, joten aikamoinen Jackpot ja hyvä lisäys reissubudjettiin siis.

KUALA LUMPUR - PILVENPIIRTÄJIÄ JA MAISTUVAA KATURUOKAA


Kuala Lumpurissa vietimme lopulta yhteensä 9 yötä: 3 heti reissun alussa ja myöhemmin 6 lisää muuttuneiden suunnitelmien vuoksi. Noina päivinä sai kyllä hyvän kosketuksen suurkaupungin elämään ja vaikka monenlaisia mielipiteitä KL:sta kuulee, niin omasta mielestämme ihan mukava ja näkemisen sekä kokemisen arvoinen kaupunki. Katukeittiöt tarjosivat parasta antia ja paikallisia makuja erittäin halpaan hintaan ja pilvenpiirtäjät lumosivat ainakin tämän suomitytön. Myös luksusmajoitusta löytyi edukkaaseen hintaan, kun viitsi hieman nettiä selailla. Päästiin mm. kokemaan kattouima-allas ja ihailemaan maisemia 48. kerroksesta ja nauttimaan 50neliön huoneistosta buffetaamupaloineen ja meikäläinen pääsi treenaamaankin kunnolla. Maksulliset nähtävyydet jätimme paremmille turisteille ja tyydyimme kiertelemään ja ihmettelemään kaupunkia jalkasin. Toki Petronas Towerit eli kaksoistornit, KLCC Suria kauppakeskus, China Town ja yksi isompi puistoalue Perdana Botanical Gardens tuli nähtyä ja koettua.



BUSSEILLA LIIKKUMINEN ON KÄTEVÄÄ JA HALPAA (JOS EI OLE KIIRE)


Kuala Lumpurista jatkoimme matkaa bussilla Mersingiin. Voin kertoa, että ensikertalaiselle Kuala Lumpurin jättiläismäinen Terminaali Bersepadu Selatan meinasi aiheuttaa harmaita hiuksia, kun ihmisiä oli paljon eikä oikein selkeitä ohjeita missään. Yhteen jonoon sitten vaan ja peukut pystyssä että ois oikea jotta ehditään bussiin. No lopulta ehdittiin ja ihan hyvin! Tosiaan kannattaa varata riittävästi aikaa, jos ja kun on uudessa paikassa ja vielä matkustamisesta kyse. Malesiassa bussiliikenne on kattava ja toimii hyvin. Tai no hyvin silloin, jos ei niin justiinsa ole väliä mihin aikaan on perillä ja jos ei ole kiire. Matkustamisaika bussilla on järjestään ollut omalla kohdallamme ilmoitettua aikaa pidempi, pahimmillaan 1h 50min. Onneksi bussit ovat ilmastoituja ja oikeasti mukavia istua. Busseissa ei toki ole vessoja, eli pitää osata ennakoida, pysähdystaukoja on onneksi ollut joka matkalla.

PULAU TIOMAN - SAARIELÄMÄÄ JA LUONNONLÄHEISYYTTÄ



Tosiaan Kuala Lumpurista suuntasimme bussilla Mersingiin ja siitä seuraavana päivänä lautalla aamusta Tiomanin saarelle. Tässä vaiheessa siis oltiin Malesian itärannikolla. Monsuunikausi/sadekausi oli startannut, mutta otimme riskin kun halusimme nähdä tuon saaren, jota oli suositeltu eri nettisivustoilla Malesiaan reissaaville. Lauttamatka Mersingistä Pulau Tiomanille kesti 2h ja edestakainen lauttalippu kustansi 18e/hlö. Me yövyimme lopulta Tekekissä, eli saaren ns. pääkylässä, pienessä chaletissa, jossa meillä oli oma pieni koppihuone ja jaettu suihku/wc. Ensikosketus hieman alkeellisempiin olosuhteisiin, kun suihkusta tuli vain kylmää vettä, ötököitä oli sikana ja koppi "viileni" tuulettimella. Mutta kiva paikka ja kokemus silti ja majoituspaikka sellainen että voisi silti mennä uudestaankin. 5 yötä lopulta viihdyttiin Tiomanilla. Ihmeteltiin paikkoja, kokeiltiin snorklaamista ja nähtiinkin erilaisia värikkäitä kaloja. Yhtenä päivänä vaellettiin kyläteitä ja mäkistä viidakkoreittiä n. 2,5h suojaisalle rannalle Monkey Beachille, jossa yksi apina meinas ryöstää meidän tavarat. Siinä jäi rannalla yksityisyydestä nauttiminen lyhyeen, kun alkoi kuumottamaan nuo viidakosta näkyville tulleet otukset. Askel viidakossa takaisin kylää kohti oli tämän kokemuksen jälkeen melko ripeä.. :D Yhtenä päivänä vuokrattiin skootteri ja varoitteluista huolimatta uskallettiin ajaa toiselle puolelle saarta Juaraan katsomaan paikkoja. Ihan syystä varoittelivat viidakon läpi kulkevasta tiestä, sillä olihan siinä 40-45 asteen nousuja, tie kapea ja liikennettä molempiin suuntiin joskin satunnaisesti. Kyllä kannattaa hallita skootterin käyttö ja hermot jos lähtee reittiä ajamaan. Hengissä mekin kuitenkin selvittiin ja perillä aukeni kauniit rannat ja hiljainen Juaran kylä. Tällä puolella saarta sattui tälle päivälle isompia aaltoja ja kun muita ei näkynyt,  päätettiin kokeilla surffausta. Joskin lopulta huonolla menestyksellä ja molemmilla kipeitä palovammoja siellä sun täällä laudan hankausesta. Noh olipa ainakin kokemus, ensi kerralla joku sitten opettamaan.


Sadekauden takia saarella oli tähän aikaan vuodesta muutenki hiljaisempaa ja siksi myös moni ravintola kiinni. Nälässä ei kuitenkaan tarvinnut elää, mutta KL:iin verrattuna hintataso saarella oli huomattavasti korkeampi. Kuitenkin kaunis ja luonnonläheinen paikka tuo Tiomanin saari. Olisihan siellä voinut toki kauemminkin vain olla ja rentoutua, mutta meidän tuli aika liikkua.

TAMAN NEGARA - VIERAILU MAAILMAN VANHIMMASSA KANSALLISPUISTOSSA (parin pysähdyksen taktiikalla)



Tiomanin saarelta jatkettiin lautalla takaisin Mersingiin ja siitä heti saman päivän aikana iltabussilla Kuantanin kaupunkiin, jossa olimme yhden yön ja jatkoimme heti aamusta bussilla Jerantutin kaupunkiin. Pakollisia stoppeja ja yöpymisiä, joihin bussiyhteydet käytännössä pakottivat, koska Kuantanista Jerantutiin busseja menee vain 2 kertaa päivässä. Ei noissa kaupungeissa sinällään mitään vikaa ole, mutta eipä niissä oikein nähtävääkään meille ollut. Levähdyspaikkoja/läpikulkukapunkeja. Jerantutiin matkasimme siksi, että sieltä oli ainoa järkevä yhteys Taman Negaraan eli Malesian suurimpaan kansallispuistoon. Jerantutista kulki paikallisbussi kaksi kertaa päivässä klo 8 ja klo 15 Kuala Tahan kylään, josta pääsee itse kansallispuistoon. Toki vaihtoehtoja kulkemiseen kylään olisi ollut myös jokilautta sekä taksi, mutta nuo ovat huomattavasti kalliimpia, kun taas paikallisbussi maksoi 7RN per hlö eli n. 1,5e noin 1,5h matkasta.

Kuala Tahan on siis kylä, joka on paras (ja jopa ainoa) virallinen reitti Taman Negaran kansallispuistoon. Kylästä itse kansallispuistoon siirrytään jatkuvasti liikennöivien jokilauttojen avulla, jotka kuljettavat halukkaita milloin vain n. 80m leveän joen ylitse 1RN hintaan. Kansallispuistoa voi kierrellä ilman opasta tai maksaa paikallisen oppaan mukaan. Sen verran hintaa olisi tullut oppaalle ottaa tällein 2 henkilöä varten, että tyydyttiin kiertelemään merkittyjä reittejä kahdestaan jalkasin. Lähimmät polut oli tehty lankuista ja helppo kulkea, mutta kyllä sieltä seikkailun tuntua sai kun lähti vähän pidemmälle ja pääsi kulkemaan oikeita polkuja keskellä viidakkoa ja kuuntelemaan viidakon ääniä. Canopy walkway oli ehdottomasti puiston siistein juttu: 530m pitkä köysirata keskellä viidakkoa puiden latvoissa n. 40-50m korkeudessa. Kaikenlaisia elukoita siellä viidakon suojassa elää, mutta tiikerit, karhut ja villinorsut pysyi onneksi poissa näkyvistä ja sen sijaan pienemmät otukset kävi silloin tällöin näyttäytymässä ja rapsauttelemassa oksia lähellä: apinoita, oravia, viidakkolintuja, liskoja yms. Parina päivänä kierreltiin puistossa 2-4h kerrallaan ja muuten nautittiin rauhasta ja maukkaasta ruuasta, jota Kuala Tahanin pikku kylä tarjosi kävijöilleen.


Taman Negarasta meidän oli ajatus jatkaa takaisin itä rannikolle ja ylöspäin Perhentianin saarille, mutta sekä paikalliset että internet kertoivat sen olevan hieman riski kohde tähän aikaan vuodesta, joten muutettiin suunnitelmaa ja kun kerta keskellä Malesiaa oltiin niin palattiin ihmettelemään Kuala Lumpuriin suurkaupunkielämää bussikyydillä. Pieni välistoppi ja luksusmajoituksessa nauttimista, jolle taksikuskikin hieman naureskeli näin reppureissulla kun ollaan... Onneksi oli vähän paremmat puitteet, kun toiselle iski kunnon mahatauti, jonka vuoksi KL stoppi venähtikin muutamalla extrapävällä.

PENANG LUMOSI MONIPUOLISUUDELLAAN - VANHAA KAUPUNKIA JA RANTAELÄMÄÄ



Lopulta kuitenkin päästiin taas jatkamaan matkaa ja bussilla tie kulki seuraavaksi KL:sta Penangin Butterworth terminaaliin (3,5h matka), josta siirryimme 15min lautalla itse Penangin saarelle. George Town oli ensimmäisenä stoppipaikkana, joka siis on saaren pääkaupunki ja myös Unescon maailmanperintökohde. Kolmen päivän aikana kierreltiin katuja, ihmeteltiin katutaidetta, vanhan ja modernin rakennelman yhteensulautumista ja fiilisteltiin vähän pienemmän kaupungin elämää. Yhtenä päivänä vuokrattiin skootteri. Pikkaisen eri meininki liikenteessä, ja vasemmanpuoleinen liikenne vielä lisäksi, mutta hyvin selvittiin kun menee vain rohkeasti muun liikenteen mukana. Käytiin ihan turisteina muiden mukana ihmettelemässä Penang Hilliä, jonne siis matkataan n. 6min vuoristojunalla ja lopulta ylhäältä n. 800m korkeudesta aukeaa huikeat näkymät Penangin saaren ja George Townin ylle. Tekemistäkin vuorella olisi huimapäille ollut erilaisten seikkailuaktiviteettien ja ratojen muodossa, mutta me budjettimatkaajina säästettiin ja tyydyttiin ihailemaan maisemia ja käveleskelemään vuorella omia polkujamme. Seuraavana päivänä kävimme katsastamassa Malesian suurimman Kek Lok Si - temppelin. Näyttävä ja värikäs temppeli, mutta todellakin turistipaikka, kun taksit toivat ja veivät ihmisiä suurin piirtein jonossa. Jätimme sentään toivomuspuuhun oman toiveemme pitkästä parisuhteesta. :D


Näkymä Penang Hilliltä

George Townin katutaidetta

Pidemmän kaupunkijakson jälkeen tuli taas fiilis, että rantaelämä voisi maistua, joten mitäs muutakaan kuin reput kantoon ja paikallisbussilla Penangin saaren pohjoisosiin Batu Ferringhiin, jossa on saaren suosituin ranta. Me majoituttiin heti rannan läheisyyteen aikalailla keskivaiheille Baba's Guest Houseen, jossa oli aivan ihana omistajaperhe ja se tekikin majoituskokemuksesta ihanan, vaikka mitään mukavuuksia, muuta kuin ilmastointi, huoneessa ei ollut. Ranta oli hyvä, joskin vesiurheilu oli tällä rannalla pääosassa ja sitä kaupiteltiin vähän joka nurkalla, kuitenkin kun ystävällisesti kieltäytyi niin ei tyrkytetty. Rannalla loikoilu oli ihanaa ja käytiin me tekemässä taas omatoiminen viidakkovaellus Penangin omassa kansallispuistossa, josta reitti kulki viidakon läpi (n. 1,5h/suunta) toiseen osaan saarta pienelle rannalle, jossa nyt valitettavasti oli uintikielto päällä myrkyllisten jättimeduusojen takia. Askeleita kertyi taas ja hiki virtasi, tulipa edes liikuntaa jossain muodossa. Ferringhillä oleskelu oli leppoisaa ja akkuja lataavaa. Parasta kuitenkin oli Ferringhin Night Market, joka aukesi iltaisin aina noin klo 18 aikaan ja tarjolla oli vaikka minkälaista ruokaa eri kojuista ostettavana. Kävit vain valkkaamassa kojusta/kojuista ruuat ja ne kannettiin tulikuumina pöytään. Tarjoilijat taas kyselivät juomia heti kun pöydän ääreen ehti istumaan. Meininki oli melkoista, mutta tunnelmallista ja ruoka aivan taivaallista! Etenkin intialainen ruoka vei tällä kertaa kielen mennessään. 


Neljä päivää viihdyimme lopulta Batu Ferringhillä eli kokonaisuudessaan 7 päivää Penangin saarella. Penangista matka jatkuikin veneellä n. 3h matkaten Langkawin saarelle, jossa nyt hengailemme sitten joulukuun puolen välin tienoille kunnes on aika jättää Malesia taakse ja siirtyä Thaimaan puolelle ensin Koh Lipelle ystäväpariskuntamme seuraan ja siitä eteenpäin ei vielä sitten olekaan tarkemmin tietoa. Mennään mihin nenä näyttää. 😎


NO ENTÄS SE BUDJETTI?!? 


Ensimmäinen kuukausi reissua on nyt siis takana. Älyttömän nopeasti tuntuu aika menneen, mutta onhan tässä jo ehdittykin paikkoja ihmettelemään. Matkasuunnitelma on rakentunut tässä matkan edetessä ja toistaiseksi ainakin budjetissa on pysytty.

Itseasiassa rahanmeno on kuluneen kuukauden osalta näyttänyt seuraavalta:

Budjetti 2000e/kk (1000e/hlö), josta  suunniteltu hotelleihin 900e ja muut menot 1100e.

Toteutuneet menot:

  • Majoituksiin 703,81e eli keskimäärin 23,46e/yö
  • Muut menot (ruoka, matkat/bussit/lautat ja muut tykötarpeet) yhteensä 923,26e eli keskimäärin 30,78e/pv.


  • Kulkuvälineiden (bussiliput, mopovuokrat, lauttaliput, taksimatkat) osuus muista menoista oli 181,66e. 

Kaiken kaikkiaan menot marraskuun aikana 1627,07e eli budjetti alittui 372,93 eurolla. ✌️

Tästä on hyvä jatkaa joulukuuhun!