sunnuntai 23. kesäkuuta 2019

10 treenifaktaa minusta

Treenaaminen ja liikunta on mulle tärkeitä asioita ja kun bongasin Marissan kivan treeniaiheisen postauksen halusin itsekin tarttua aiheeseen ja kirjoittaa omat treenifaktani esille. 

Ehkäpä tämä postaus avaa joillekin lukijoille ja seuraajilleni vielä paremmin omaa ajatusmaailmaani nimenomaan liikunnan ja treenaamisen ympärillä.



Treenitaustani



Olen tykännyt pienestä asti liikkua ja äitini mukana kävelin pitkiä lenkkejä rattaiden vierellä kuulemma melkein heti kun opin kävelemään. Jalkapallon aloitin ekalla luokalla, kun kaveritkin aloitti ja lopulta laji imaisi mukaansa ja olin se, joka jatkoi pelaamista teini-iästä ja muista huolimatta aina aikuisikään asti. Vasta fysioterapiaopitojen ja työkuvioiden haukattua isomman osan vapaa-ajastani jouduin miettimään muuta ja futis jäi taka-alalle. Kuntosalitreeni astui kuvioihin v. 2011 ja muutamaa vuotta myöhemmin Crossfitin on rampin käytyäni olin aivan myyty lajille ja harrastanut sitä siitä asti vähemmän ja enemmän tavoitteellisesti. Futis pysyi kuvioissa edelleen ja vasta 2017 kauden jälkeen olen jättäytynyt pois lajin parista niin sanotusti kokonaan. Tällä hetkellä päälajini/harrastukseni on crossfit. Silti kyllä huomaan edelleen haikailevani futiskentille.



Kesä 2013


Treeni-inhokkini



Jos crossfit maailmaa miettii niin yksittäisistä liikkeistä käsilläseisonta punnerrus eli handstand push-up on ikuinen inhokkini. Toki myös siksi, että olen todella huono siinä. :D Juokseminen on myös yksi osa-alue, josta en oikein koskaan ole oppinut nauttimaan tai etenkään pitkien matkojen juoksemisesta. Innostun, jos treenissä on esim 400m-1km mittaisia juoksupätkiä ja myös n. 5km matkoja on kiva juosta, mutta 10km tai enemmän niin hell no, en innostu. En taida koskaan olla juossut yli 13km. Silti kyllä haaveilen puolikkaan juoksemisesta ja toisinaan se juoksukärpänen puraisee minuakin. 


Ennätykseni



Olen voittanut joukkueeni (pk-35 Vantaa) kanssa jalkapallossa Naisten Liigan Suomen mestaruuden v. 2010 heti ensimmäisellä kaudellamme liigassa, nousumme jälkeen. Yksi hienoimmista hetkistä futisuraltani. 

Crossfitissa olen kisannut pienemmissä kisoissa muutamia kertoja ja v. 2017 oli hieno hetki kun voitin yhdet cf kisat Lappeenrannassa. Se tuntui niin hienolta, kun en sellaisesta osannut edes unelmoida.





Motivaationi nyt


...on kova!! Haluan kehittää heikkouksiani tullakseni vahvemmaksi ja ollakseni kovemmassa kunnossa kuin aiemmin. Nautin itseni haastamisesta. Mutta vaikka sanonkin että motivaationi on kova ja haluan kehittyä, ei se kohdallani tarkoita sitä että olisin valmis uhraamaan kaiken muun. Treenaan siis 4-5 kertaa viikossa ja tiedostan kehitykseni mahdollisuudet ja rajat tämän treenipanostuksen puitteissa. En tavoittele tähtiä taivaalta, mutta kehitystä se on pienikin kehitys ja haluan myös säilyttää treeni-innon ja nautinnon harrastukseni eli tämän crossfitin parissa.


Tavoitteeni


Haluan olla parempi versio itsestäni ja kehittää eri fyysisiä ominaisuuksia monipuolisesti. Yhdet crossfit kisat on tulossa nyt elokuussa Turussa, Turun tuomiopäivät, ja ne mielessäni treenaan tällä hetkellä. Olen kilpailuhenkinen, joten kyllähän se toisiakin vastaan kisaaminen todella sytyttää! 

Yleisesti kuitenkin harrastamista ja liikuntaa miettiessä ja tavoitteista puhuttaessa pitkällä tähtäimellä on taustalla myös ajatus pitää itsestäni huolta, pysyä terveenä ja välttää loukkaantumisia. Haluan olla terve ja vahva vielä vuosienkin päästä, vaikka treenitavat, treenimäärät ja harrastuskin muuttaisi muotoa matkan varrella.


Suhtautumiseni harjoitteluun


Olen päättäväinen ja sitoutunut. Treenaan tällä hetkellä ulkopuolisen cf ohjelmoinnin mukaan, joka sisältää 5 ohjelmoitua treenikertaa viikossa ja siis myös sen, mitä liikkeitä ym treeneissä teen. Pyrin treenaamaan ohjelmoinnin mukaan, mutta huomatessani kehon kaipaavan lepoa lepään ja jos joskus tekee mieli tehdä jotain muuta niin voin skipata treenin. En siis ole täysin ehdoton harjoitteluni suhteen ja osaan kyllä joustaa. Samalla kuitenkin tiedän, että kehittyminen vaatii harjoittelua ja jos jonkin päätöksen teen niin siitä pyrin pitämään kiinni. Sanoisin siis että suhtautumiseni harjoitteluun on sitoutunutta, mutta ei täysin ehdotonta. Liikunnasta ja harjoittelusta pitää myös voida nauttia, mutta aina nautinto ei välttämättä ole taattu ja sekin on okei. Joskus kun mennään oman kestävyyden ja voimien äärirajoilla tekisi mieli luovuttaa, mutta fiilis jälkeen on niin palkitseva, että harvemmin jätän treenejä kuitenkaan kesken. 



Inspiroidun


Kavereiden kanssa treenaamisesta, omasta kehityksestä ja kovista treeneistä, sekä toki crossfit skenessä vaikuttavien niin suomalaisten kuin ulkomaalaistenkin harrastajien seuraamisesta esim. somessa. Yleisestikin muiden tekeminen ja harrastaminen inspiroi itseäkin yrittämään enemmän ja toki se, kun huomaa itse jaksavansa paremmin ja voivan hyvin on todellakin asia, mikä saa jatkamaan myös vaikeampina aikoina.




Identiteettini


Sanoisin, että liikunta ja treenaaminen on todella iso osa itseäni ja identiteettiäni. Varmasti aina jollain tapaa tulen liikkumaan ja treenaamaan ja asetan liikkumisen ja itsestäni huolehtimisen todella korkealle arvoissani. Nuorempana futis oli todella iso osa mua ja kun kilpaurheilu kyseisen lajin parissa jäi olin hetken aikaa todella hukassa enkä tiennyt mitä tehdä. Futiksen jälkeen olen oppinut, että ei se ole se pelkkä laji, vaan liikunta ja treeni ylipäänsä. Toki kun eli ja hengitti jotain lajia useiden vuosien ajan niin voi tulla tyhjä fiilis lopettaessa, mutta sen tyhjiön tilalle voi löytää uuden nautinnon.


Some


Some on hyvä paikka hakea treeni-inspistä ja hyvää fiilistä liikunnan suhteen, jos sitä osaa käyttää oikein eikä ota muiden tekemisestä paineita ja muistaa oman elämän. Itse tykkään myös jakaa paloja omasta treenaamisestani ja harrastamisestani muille ja teen sitä edelleen, koska monelta olen saanut kiitosta ja että se inspiroi. Samaan aikaan se on myös mulle sellaista tietynlaista treenimuistojen keräämistä ja taltiointia, josta voi nähdä fiilikset ja kehityksen. Aikoinaan aloitin mm. vanhan blogini nimenomaan treenipäivitysten tekemistä varten ja vaikka nyt tämä uusi blogi toimiikin ehkä enemmän hyvinvoinnin näkökulmasta ja kokonaisvaltaisemmin on liikunta ja treeni edelleen itselleni se tärkein juttu.




Haaveeni


Haluan olla hyvässä kunnossa ja toimintakykyinen vielä vanhemmallakin iällä. Haaveissani on myös, että pystyn ja jaksan jatkaa crossfitin harrastamista ja ehkä jonain päivänä kisata myös kovemmissa kisoissa täällä Suomen kamaralla. Samalla haaveenani on inspiroida myös muita liikkumaan ja pitämään itsestään huolta, koska liikunta on yksi asia, minkä avulla on mahdollista ennaltaehkäistä montaa vaivaa ja parantaa elämänlaatua. Haaveissani on tehdä laajemmalla skaalalla myös töitä liikunnan, treenin ja hyvinvoinnin parissa. Millä tavoin, sen tulevaisuus näyttää. :) 

sunnuntai 16. kesäkuuta 2019

Ei ole väärin haluta viihtyä paremmin omassa nahassaan — Ulkonäköön liittyvistä tavoitteista ja muutoshalusta


Ulkonäkömme on osa meitä ja vaikka joskus itsestänikin tuntuu siltä, että liian moni asia pyörii ulkonäön ympärillä on jokaisella ihmisellä oikeus kantaa itseään ja omaa kehoaan ylpeydellä ja myös halun tullen muokata sitä sen mukaan miten itse näkee ja kokee tarpeelliseksi. Ei ole väärin haluta viihtyä paremmin omissa nahoissaan ja asettaa myös tavoitteita tai herätellä muutoshalua ulkonäölliset tavoitteet mielessä.

On hienoa, että yhä enemmän puhutaan kehopositiivisuuden puolesta ja että meitä ihmisiä herätellään pohtimaan omaa ajatusmaailmaa sen osalta miksi esimerkiksi treenitavoitteita asetetaan tai elämäntapamuutoksia aloitetaan. Etteivät kaikki aloittamiseen ja toteuttamiseen liittyvät syyt olisi pelkästään ulkoisiin seikkoihin liittyviä eli se miltä näytämme. Etteivät ihmiset dieettaisi koko elämäänsä, liikkuisi pelkkä painonpudotus mielessä ja oppisivat myös näkemään sen oman kehon kauneuden ja hyväksymään sen selluliiteistä ja möhkyröistä huolimatta. Jokaisen keho muuttuu ja muokkaantuu vanhenemisen ja eri elämäntapahtumien myötä. Ihan jokaisen, vaikka luulisitkin, että se on vain se sun oma keho joka kokee muutoksia, se ei ole niin. On itsensä kiusaamista yrittää mahtua muottiin, joka sopi itselle esim 10 vuotta sitten. 

Mun mielestä on hyvä asia, että itsensä ja oman kehonsa arvostamisesta sellaisena kuin on puhutaan enemmän ja itsekin pyrin myös omalla tekemiselläni ja olemisellani kannustamaan ihmisiä pois siitä kuuriluontoisesta, dieettikeskeisestä ja herkästi jojoilevasta ajatusmallista, joka hyvin herkästi nojaa vain niihin ulkonäöllisiin seikkoihin. Hyvinvointi ja hyvä olo on nimittäin loppujen lopuksi paljon pintaa syvemmällä eikä pelkästään siinä mitä lukemaa puntari näyttää, montako senttiä on vyötärönympärys tai mikä on kehon rasvaprosentti. Se on nimittäin oikeasti niin paljon muutakin.


Haluaisin kuitenkin sanoa, että jos teet muutoksia tapoihisi ja tottumuksiisi ulkonäön vuoksi ja halusta näyttää paremmalta tai pudottaa muutaman ylimääräisen kilon se ei kuitenkaan tee susta paskempaa ihmistä. Vaikka kuinka minä tai kuka tahansa muu sanoisi, että opi rakastamaan kehoasi ja tee muutoksia mieluummin terveyttä ja hyvää sisäistä oloa ajatellen niin se ei välttämättä toimi kaikkien kohdalla niin, koska ei ymmärretä millä tavalla olo voisi olla parempi. Sen sijaan monelle on helpompi nähdä miten se oma keho muuttuu ulkoisesti kun peiliin katsoo ja se saattaa olla se alkuun sysäävä tekijä, jota ei pitäisi kaikesta huolimatta liikaa väheksyä ja lytätä. Ulkoisista seikoista starttaava ja alulle laitettu muutos voi kuitenkin matkan varrella muuttua, jolloin parempiin valintoihin huomaakin kiinnittävänsä enemmän huomiota nimenomaan sen sisäisen voinnin tai suorituskyvyn kuin ulkonäön vuoksi kuten itsellänikin kävi. Mun mielestä sisäisen hyvän olon etsimisen tai ulospäin paremmalta näyttämisen ei tarvitse olla toisensa poissulkevia asioita. 



POINTTINI on, että vaikka omat tavoitteesi tai muutoshalusi olisi saanut alkunsa ulkoisista seikoista, on tärkeää ettet kuitenkaan rakenna koko identiteettiäsi ulkonäkösi varaan.


Tai että oikeasti ajattelisit onnen löytävän sinut, kun olisit muutamia kiloja kevyempi. Se ei kuitenkaan poissulje sitä, etteikö sulla saisi tai voisi olla myös tavoitteita, jotka liittyvät ulkonäköön. Tietty järki on toki hyvä pitää mukana ja aina on syytä miettiä hieman syvemmin miksi sitä omaa ulkokuorta pitää niin merkityksellisenä tai miksi sitä haluaa muokata. Mutta jos ajatustavat muutoksen ja tavoitteen takana ovat terveellä pohjalla, en mä ainakaan henkilökohtaisesti näe vääränä tai tuomittavana sitä, jos haluaa paremmilla valinnoilla ja muutoksella myös saada ulkoista muutosta aikaan (esim pudottaa pari kiloa tai saada kroppaa tiiviimmäksi/lihaksikkaammaksi) ja vaikuttaa siis siihen, minkä näköinen henkilö sieltä peilistä katsoo takaisin. Se, onko tälläisille ulkonäöllisille muutoksille oikeasti tarvetta onkin sitten toinen juttu.


Kenties syitä siihen, miksi tästä ulkonäkökeskeisestä tavoitemaailmasta halutaan päästä tietyllä tavalla irti ja miksi kehopositiivisuudenkin puolesta puhujia löytyy yhä enemmän on se, että valitettavasti niin monella hämärtyy se oma suhtautuminen omaa kehoa kohtaan eikä esimerkiksi kehon muokkaamista, treenillä ja syömisellä siihen vaikuttamista osata tehdä järkevästi/terveellä tavalla, jolloin suhtautuminen näihin asioihin ja omaa kehoa kohtaan myös valitettavasti voivat herkästi karata niin sanotusti väärille raiteille. Ajatellaan ettei olla riittäviä ja hyviä ennen kuin ollaan tietyn painoisia, tietyssä rasvaprosentissa tai ennen kuin vatsapalikat loistaa. Hävetään omaa kehoa ja sitä miltä näytetään, vaikka siihen ei oikeasti ole mitään tarvetta. Tai yritetään väkisin päästä siihen muotiin, mihin sovittiin vuosia sitten. 

Omaa kehoa ei tarvitse heti tai koskaan rakastaa, mutta sen voi oppia hyväksymään. Hyväksymisen ei kuitenkaan tarvitse tarkoittaa tyytymistä, jos et sitä itse halua tai jos se ei tunnu sinulle oikealta.

Sä voit edelleen olla ylpeä ulkoisista saavutuksistasi, jos se on sulle tärkeä juttu. Ulkonäkö ja ulkoinen habitus on yksi osa meitä, se näkyvin osa, mutta muista, sen pinnan alla on niin paljon myös kaikkea muuta ja merkityksellistä, jolle on myös syytä antaa painoarvoa. Ja kuten olen aiemmin sanonut ja myös henkilökohtaisesti todennut, se hyvä sisäinen olo ja fiilis heijastuu myös ulos. Eikä meidän jokaisen tarvitse missään nimessä yrittää mahtua samaan muottiin! 

Sä itse teet päätöksesi siitä, mikä sun elämässä on suurin syy muutokseen ja hyvään oloon. Oli se sitten ulkonäkö tai ne kaikki muut asiat, sä itse teet päätöksen. Muista kuitenkin, että kukaan ei katso niitä sun kiloja, koska meillä kaikilla on oma keho josta pitää huolta ja se oma elämä elettävänä. Tai jos jollain oikeasti on aikaa ja tarvetta arvostella toisen ulkonäköä niin hän ei ole sen arvoinen, että siihen tulisi kiinnittää mitään huomiota. Tärkeintä kaikessa muutoksessa loppupeleissä on se, että sä olet itse sinut niiden päätösten kanssa joita teet ja että teet niitä ITSEÄSI etkä muita varten. Oli kyse sitten ulkoisista seikoista tai siitä sisäisestä hyvästä olosta ja terveydestä.

Lainatakseni itseäni ja joskus vuosi sitten kirjoittamaani, joka pätee omassa ajatusmaaimassani edelleen ja kenties hieman yksinkertaistettuna tiivistää tämän kirjoittamani: 


"Se tapahtuuko  esimerkiksi treenaaminen ulkonäön vai  suorituskyvyn vuoksi ei ole toisensa poissulkevaa. Treenaa ja syö ja tee asioita niin kuin sä haluat, äläkä anna muiden kyseenalaistaa tekemisiäsi. Kuitenkin muista se, että sä myös varmasti kelpaat sellaisena kuin olet." 💎