perjantai 28. joulukuuta 2018

Vuoden 2018 wrap up

Vuosi 2018 alkaa olemaan paketissa ja vaikka vuoden vaihtuminen ei sinällään omaa elämääni heilauta suuntaan jos toiseenkaan, niin siitä huolimatta vuoden lopussa on aina kiva tarkastella, että mitähän kaikkea sitä vuoden varrella on tullutkaan tehtyä ja millaisia asioita on tapahtunut. Elämä on kuitenkin jatkumo, johon jokainen päivä tuo oman lisänsä.


Mun vuosi pähkinänkuoressa


Vuoden alussa päätin pitkän ajatustyön tuloksena uudistaa itseäni ja ajatusmaailmaani. Halusin jollain tavalla heilauttaa arkeani ja saada itsestäni enemmän irti. Vuonna 2017 oli sattunut ja tapahtunut kaikkea negatiivista, ja nuo tunteet veivät mua ajoittain liikaa mukanaan. Halusin saada omasta elämästäni taas hallinnantunteen ja samalla kirjoittaa kokemuksiani ylös ja näkyville myös muille. Halusin oppia ja jakaa oppimaani myös muille. Syntyi Lujempi Minä ja tämä blogi, jonka avulla olen saanut toteuttaa itseäni ja päästää ajatuksia ulos. 

Tammikuussa toteutin Bertrandin Helvetinviikon. 7 päivää ja 7 erilaista teemaa. Opettavaista ja palkitsevaa. Voisinkin toteuttaa saman taas tulevan vuoden alussa. Tästä koen olleen apua omalla matkallani tämän vuoden aikana. Herätti ajattelemaan ja toteuttamaan.



Vuoden alussa tein myös paluun crossfit salille. Kesällä 2017 sijoiltaan menneen olkapään kuntoutusprosessi jatkui, mutta samalla pääsin takaisin itselleni rakkaan lajin pariin ja haastamaan itseäni. Maaliskuussa aloitin treenaamaan ulkopuolisen tekemän crossfit ohjelmoinnin mukaan Athlete Training Protocolin parissa ja kyseistä ohjelmointia olen jatkanut ja noudattanut aina tähän päivään asti. Treenit kulki ja kehitystä on tullut tasaisesti.

Toukokuun alussa tein "minämatkan" Rhodokselle. Otin kesälomaa pari viikkoa heti toukokuun alkuun ja kävin yksikseni katsomassa millainen paikka Rhodos on. Yksi viikko omaa aikaa lämmössä ja auringossa rentoutuen ja nauttien ja tietysti myös vähän treenaten ja paikkoja ihmetellen.



Toukokuussa vietettiin myös hyvän ystäväni polttareita mökkiviikonlopun merkeissä. Morsian saatiin yllätettyä ja hauskaa oli. <3 Ekat kaveripolttarit ja häät sitten myöhemmin loppukesästä. ;)

Tänä kesänä pyöräilin enemmän kuin koskaan aiemmin ja pääsiäisenä ostettu fillari tuli todellakin tarpeeseen ja käyttöön! Tein työmatkoja ja kotikäyntejä fillarilla ja mennyt kesä tarjosikin siihen hyvät puitteet lämmön ja auringon merkeissä. Kesäkuun alussa aloitin myös täydennyskoulutuksen kohti McKenzie instituutin MDT-terapeutin tutkintoa. 




Kesäkuun alussa kävin testaamassa kuntoani Savonlinnassa järjestetyissä Crossfit kisoissa Sawottassa. Olin lopulta 11. 46 kovan naisen joukossa. Mutta sijoitustakin kovempi juttu itselleni oli se, että olkapää kesti ja todistin itselleni, että lähes vuoden kestänyt kuntoutusprosessi ei ollut turha. Selvisin ilman olkapääleikkausta ja käsi toimii ja kestää. Olin niin onnellinen! Treenimotivaatio kasvoi entisestään ja kisakuume kasvoi. Asetin itselleni tavoitteeksi tavoitella kisapaikkaa 2019 Karjalan Kovin kisoihin. Ensi vuodelle jääkin nähtäväksi kuinka käy. ;)

Juhannusta vietettiin landella Kaustisella. Lapualla tuli vietettyä useampi päivä toisen kesälomapätkän aikana ja nautittua lämmöstä. Saman reissun yhteydessä käytiin myös Kalajoella Bimmerpartyilemassa ja piipahdettiinhan me mieheni kandsa myös Tallinnassa. Elokuussa vietettiin ihanan ystäväni häitä Pieksämäellä, kauniit häät ja ihana tunnelma. Hauskaa oli ja itse join itseni lopulta siihen kuntoon, ettei alkoholi ole maistunut tuon päivän jälkeen. Hups.





Syksyllä virtaa ja ideoita tuntui riittävän ja aloitinkin ravitsemustieteiden perusopintojen suorittamisen Helsingin avoimessa yliopistossa oppiakseni lisää ravinnosta ja ravitsemuksesta.

Syyskuun alussa osallistuin treenikaverin kanssa ekaa kertaa Helsingin Tough Viking kisaan. Kisaan lähdettiin pitämään hauskaa ja katsomaan miten esteistä selviää ja kulkeeko juoksu, vaikkei sitä tullut ennen kisaa juurikaan treenattua. Loppusijoitus 5. omassa ikäluokassani yli 300 kisaajan joukosta. 



Lokakuussa muutettiin yllättäen Vantaalta Helsingin puolelle Käpylään. Täällä on viihdytty, koska mm. työmatka lyheni ja muutenkin sijainti on edellistä asuntoa parempi ja kämppäkin viihtyisämpi. Yllätysmuutto, mutta onhan näistä ennenkin selvitty. ;)

Loppuvuosi onkin mennyt painiessa enemmän ja vähemmän ajankäytön ja arjen kanssa. Kesän jälkeen energiaa riitti ja ajatuksia syntyi, jonka vuoksi tuli haalittua opiskelu ja työjuttuja enemmän ja lopulta arki tuntui kuormittuvan liikaa. Onneksi tajusin tämän ennen kuin mitään pahaa ehti syntyä tai tapahtua. Tämä vaati priorisointia ja taas sitä tärkeää omien arvojen tarkastelua.




Joulun pidemmät pyhät tulivatkin kuin tilauksesta. Aikaa vain olla, rentoutua ja syödä. Ja toki myös treenata. Joulua ennen oltiin isän luona Lapualla, Jouluaatto äidin luona, Joulupäivänä käytiin moikkaamassa mummoa ja muuten sitten oltiinkin kotona. Ihanaa ja rauhallista. <3



Vielä lopuksi... 



Vuoden alussa on usein tapana tehdä erilaisia lupauksia ja tavoitteita ja joskus asetamme itsellemme ja tulevalle vuodelle turhankin suuria odotuksia. Joskus tuntuu siltä, että vuosi vuodelta tulevalta vuodelta odotetaan aina enemmän ja enemmän. Helposti ajatellaan, että vuodessa pitää tapahtua jotain todella mullistavaa, josta voi sitten kertoa ja kirjoittaa vuoden päätteeksi. Mä olen omassa elämässäni todennut sen, että joskus vuodessa voi tapahtua todella paljon ja joskus taas saa olla todella kiitollinen siitä, että mitään elämää mullistavaa ei oikeastaan tapahtunut. Kuitenkin jokaisesta vuodesta, kuten myös tästä vuodesta, voin sanoa oppineeni paljon ja myös kasvaneeni ja kehittyneeni. Niin fyysisesti kuin henkisesti. Ja kun näitä juttuja tälleen piti funtsia ja muistella, niin täytyy sanoa että olihan tämä taas yksi vuosi, jonka tapahtumat jäävät muistoihin. <3

Tämä vuosi opetti minua kuuntelemaan itseäni ja kehoani ja tarjoamaan sille mitä se tarvitsee. Se opetti tarttumaan asioihin ja hölläämään sekä arvottamaan asioita, kun kiire kasvoi. Opin näkemään monia asioita valoisammassa mielessä ja opettelin ja opettelen yhä olemaan huolehtimatta asioista liikaa etukäteen. Olen kiitollinen siitä, että mulla on työ jossa saan toteuttaa itseäni. Olen kiitollinen, että oma kehoni toimii. Olen kiitollinen siitä, että mulla on rakastavia ja tärkeitä ihmisiä ympärilläni vuosi toisensa perään. Ja mitähän kaikkea vielä. Tämän vuoden lopussa olen kaikkea muuta kuin surullinen, hämmentynyt tai etsimässä itseäni. Tämän vuoden lopussa, olen toiveikas tulevan suhteen.

Haluaisinkin haastaa myös sut kelaamaan omaa mennyttä vuottasi. Mitä ihanaa tapahtui, mistä olet kiitollinen, mitä opit?

Kiitos vuosi 2018 ja tervetuloa uusi vuosi 2019!


Sinua saattaisi kiinnostaa myös


Bertrandin Helvetinviikko


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti