Se mikä erottaa sut ja mut toisistamme on se, mistä tulemme ja mitkä ovat omat elämäntarinamme. Niin sulla kuin mulla on takanamme tietty polku kuljettuna ja sellainen elämä edessä elettävänä kuin itse haluamme ja päätämme kulkea. Sä olet oman elämäsi mestari ja minä omani, ei kukaan muu. Voin pyytää ja hakea elämääni tukea ja turvaa muilta, rakentaa ympärilleni tukiverkostoa, mutta loppupeleissä itse teen omat valintani, jotka määrittävät suuntaa johon kuljen. Ja vain minä itse olen vastuussa siitä, mitä haluan elämältäni ja miten aion aikani käyttää. Näissä asioissa ja pohdinnoissa nousevat esiin myös omat vahvuutemme ja heikkoutemme, jotka omalla tavallansa vaikuttavat siihen, millaista elämää ja arkea elämme ja rakennamme itsemme kanssa ja muiden ympäröimänä.
Mietitkö koskaan omia heikkouksiasi? Askel eteenpäin on, kun tiedostaa omat heikkoutensa
Mä ihailen ihmisiä, jotka etenevät päämäärätietoisesti kohti omia tavoitteitaan. Ihmisiä, jotka rohkenevat ja uskaltavat, silloin kun toisinaan minä itse hiljaa mielessäni mietin rohkenisinko ja uskaltaisinko. Mun yksi suurin heikkous on uskallus. Rohkeus kulkea ja tehdä niin kuin haluan, piittaamatta liikaa muiden mielipiteistä ja ehkä vielä enemmän omista ennakkoluuloistani. Rohkeus yrittää ja ajan kanssa sitten nähdä onnistunko vai epäonnistunko, sitä kun on kenenkään vaikea sanoa yrittämättä ja näkemättä. Mutta mä niin helposti ajaudun ajattelemaan ja miettimään entä jos ja mitäs sitten? Joskus ehdin lyttäämään hiljaa mielessäni ajatukseni ennen kuin pääsen edes suuruudenhulluissa mietteissäni vauhtiin. Niin paljon potentiaalia hukkuu siinä, kun en anna itseni edes yrittää, koska mietin liian herkästi, entä jos? Entä jos en onnistu ja entä jos nolaan itseni. Voi pieni ihmismieli. Onneksi olen muutamat kerrat onnistunut todistamaan itselleni, että kun jotain haluaa ja sen eteen on valmis tekemään töitä, voi se olla mahdollista. Jos ei edes yritä, rohkene ja uskalla, ei koskaan saa tietää mitä siitä olisi voinutkaan tulla.
Muita heikkouksiani (muutamia mainitakseni) ovat muun muassa äkkipikaisuus ja malttamattomuus, jotka linkittyvät aika kivasti yhteen esim. silleen, että en jaksa/malta odottaa ja tietyt asiat pitäisi saada hoidettua päiväjärjestyksestä niinkuin NYT, vaikka se ei olisi heti mahdollista. Ja kuitenkin, vaikka olen malttamaton ja äkkipikainen, osaan myös olla ihan älyttömän saamaton! Tästä olen saanut usein kuulla mieheltäni ja uskon tämän piirteen myös periytyneen isältäni (terkut). Joidenkin asioiden hoitaminen vain venyy ja venyy ja pahimmillaan jotkut asiat ovat roikkuneet to do listallani jo 1,5 vuotta tai jopa kauemmin (esim. s-etukortin tunnusten selvittäminen). Nyt kun mietin, olisikohan tällä piirteellä kuitenkin enemmän tekemistä tuon rohkeuden ja uskalluksen kanssa? Naamioinko saamattomuuteni rohkeuden ja uskalluksen puutteiden alle? Tämä asia pitäisikin varmasti ottaa tarkempaan selvittelyyn itseni kanssa.
Kun tiedostaa omat heikkoutensa, on niihin helpompi lähteä puuttumaan ja yrittää korjata noita heikkoja linkkejä itsessään ja omassa elämässä. Heikkoudetkin on mahdollista kääntää vahvuuksiksi. Pelkät heikkoudet eivät määritä sinua tai minua ihmisenä, vaikka ne olisivatkin piirteitä jotka korostuvat tietyissä tilanteissa. Meillä jokaisella on heikkoutemme!
Mitkä ovat vahvuuksiasi? Varmasti sullakin on monta syytä kutsua itseäsi oman elämäsi supernaiseksi!
Mun vahvuuksia on, että olen aina oma itseni. En yritä esittää jotain muuta, vaan olen se kuka olen. Tiedän, että kaikkia persoonani ja luonteeni, tekemiseni ja asiani eivät miellytä, mutta tässä kohtaa on taas hyvä muistaa, että ketäs varten me täällä maan päällä elämmekään. Mun mielestä yks tärkeimmistä asioista on se, että voi olla sinut sen kanssa kuka on. Ajatuskin siitä, että joutuisin esittämään jotain muuta mitä olen kuulostaa hirveältä. Olen mokannut asioita, olen myös onnistunut, en kuitenkaan muista hetkeä, jolloin olisin yrittänyt olla jotain muuta kuin mitä oikeasti olen. Niin heikkouksineni kuin vahvuuksineni, mokineni kuin onnistumisineni.
Mun vahvuuksia on myös se, että olen ahkera (niiden asioiden osalta ja parissa, jotka todella merkkaavat mulle jotain), olen luotettava ja välittävä. En myöskään luovuta tai anna periksi helpolla. Ja vaikka tuossa alussa mainitsin tuosta uskalluksen ja rohkeuden puutteesta, niin toisaalta siinä on ehkä joukossa myös hiven järkiperäisyyttä. Joidenkin asioiden kohdalla maltan ajatella ennen kuin teen. Mutta kun jotkut asiat loksahtavat kohdilleen niin haaveissani kuin ajatusteni järkiperäisyydessä niin kyllä mä lähden kokeilemaan. Vielä en kuitenkaan ole päässyt sellaiselle mahtipontiselle asteikolle, että tavoittelisin tähtiä taivaalta. Ehkä kuitenkin vielä jonain päivänä, sitten kun järki väistyy, pelko hellittää ja uskallan laittaa itseni likoon tavalla, jota en ole aiemmin tehnyt.
Vahvuuksista ja heikkouksista huolimatta tärkeintä on elää omanlaistaan elämää
Sillä aikaa, pyrin kuitenkin elämään ja tekemään niin kuin just tällä hetkellä tuntuu hyvältä. En halua liikaa heittää aikaa tulevaisuuden ajatteluun ja haaveiluun. Haluan nauttia tästä ja olla läsnä. Niin hyvinä kuin paskoina päivinä. Myös tänään, kun ulkona sataa kaatamalla vettä, tiet on loskan peitossa ja varpaat märkänä koiran ulkoilutuksen jälkeen, kun en järkiperäisenä ihmisenä tänään kuitenkaan osannut valita niitä kumisaappaita jalkaan tennareiden sijasta. Vahvuuksia ja heikkouksia, joskus nekin sekoittuvat.
Mun vinkki sulle: heikkouksistasi ja vahvuuksistasi huolimatta rakenna oma elämäsi ja elä sitä niin kuin sun kuuluu elää. Heikkoutemme ja vahvuutemme ohjaavat helposti elämäämme ja tekemisiämme, haaveitamme ja toiveitamme, mutta niiden, etenkään heikkouksien, ei saisi antaa liiaksi rajoittaa elämistä. Elä itsellesi ja sellaisena kuin olet. <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti