perjantai 27. heinäkuuta 2018

Inhimillinen elämä

Inhimillisyys käsittää ajatuksen arvostamisesta, kunnioittamisesta, loukkaamattomuudesta ja hienotunteisuudesta. Osaamme ja voimme olla inhimillisiä toisiamme kohtaan, mutta voisiko samaa ajatusta valjastaa ylipäänsä elämään ja sen kokemiseen, sekä siihen, mitä on ja mitä sallii myös itselleen? Olla inhimillinen elämälleen sen eri vaiheissa ja sallia arjessa itselleen pientä joustoa ilman syyllisyyden tuntoa ja fiilistä siitä, että olisi jotenkin huonompi kuin muut. Ylipäänsä olla ja uskaltaa toteuttaa asioita niin kuin itsestä sillä hetkellä tuntuu hyvältä.



Joka päivä ei jaksa olla iloinen ja hymyssä suin, vaikka sen tietääkin saavan positiivisia fiiliksiä aikaan.

Aina ei huvita mennä treenaamaan ja liikkua, vaikka kuinka treenikalenterissa niin lukisi.

Aina ei kykene syömään terveellisesti  tai jaksa miettiä tarkasti mitä suuhunsa laittaa. Eikö joskus olekin ihan oikein valita roskaruoka ja vaikka jäätelö salaatin ja vissyveden sijasta. 

Joskus eteen tulee hetkiä, että joutuu sanomaan ei, vaikka haluaisikin sanoa kyllä. 

Aina ei jaksa, ja joskus taas ei muuten vain huvita.

Vaikka miten elämä olisikin balanssissa, voi silti joskus kokea itsensä uupuneeksi ja ajautua pohtimaan oman elämänsä suuntaa.

Yhtenä päivänä on sinut kroppansa kanssa ja seuraavana taas ei. 

Koska kyllä taas tulee hetkiä, jolloin


On yhtä hymyä ja kiitollisuuden sekä onnellisuuden tunne valtaavat mielen.

Tekee mieli liikkua ja jaksaa ymmärtää, miksi liikkuminen on tärkeää ja mitä se saa kehossa aikaan.

Haluaa panostaa omaan oloonsa ja katsoa tarkemmin mitä suuhunsa laittaa.

On valmis kaikkeen, uskaltaa yrittää ja haluaa uurastaa. Samalla näkee työllään ja elämällään merkityksen. 

Ymmärtää ettei menestys vaadi isoa omaisuutta ja onnellisuuskin on asenne, eikä päämäärä.

Katsoo itseään peiliin hymyssäsuin ja ylpeänä saavutuksistaan. Näkee itsensä siten, kuin jokaisen olisi syytä nähdä. 


Elämä on ihmimillistä. Harvemmin kaikki tekijät jyräävät on/off asenteella toisen alleen jättäen jälkeensä ihmisraunion tai tuoden esiin onnellisuutta hehkuvan keijukaisen. Se mitä yritän tällä tekstilläni viestittää on, että meidän jokaisen elämässä tapahtuu muutoksia, joskus pieniä ja toisinaan suurempia. Joskus ei edes tarvita muutosta, jokin asia saattaa hetkellisesti lyödä mielen matalaksi ja saada ajatukset synkemmiksi ja seuraavana hetkenä jokin asia taas tuoda hymyn huulille ja mielen kirkkaammaksi. Toisinaan elämä ja arki on ihan vain neutraalia. Ei meidän kenenkään tarvitse esittää superihmistä, johon elämä ja sen tapahtumat eivät millään vaikuttaisi. Jokaisella on oikeus näyttää tunteensa, olla joskus surullinen ja sitten taas iloinen ilman, että sitä tarvitsee kenellekään sen kummemmin selitellä. 

Elämä ei ole koskaan täysin mustaa ja valkoista. Jokainen meistä syntyy ja lopulta kuolee, mutta tuohon väliin voi parhaimmillaan mahtua satakin vuotta koettua ja elettyä elämää. Tuona aikana ehtii tapahtua paljon, eikä varmasti kenenkään elämä ole tasaista puurtamista tietyllä fiiliksellä ja tunteella alusta loppuun. Elämäntilanteet muuttuvat, jonka seurauksena myös omat arvot kokevat muutoksia elämäntilanteesta riippuen. Se minkä ennen koki tärkeäksi ja elämälleen merkitykselliseksi voi siis kokea muutoksia. 

Vaikka minäkin täällä kirjoituksillani jaan pääasiassa vinkkejä terveyteen ja hyvinvointiin sekä liikuntaan ja terveelliseen ravintoon liittyen, ei se poissulje sitä ettenkö joskus tekisi valintoja ääripäiden väliltä ja jopa ihan sieltä toisesta päästä. Voin syödä jäätelöä ja käydä vetämässä isot mätöt mäkkärissä. Joskus olen surullinen ja saatan itkeä itseni uneen. Joskus teen valintoja, jotka eivät suoranaisesti tue omaa hyvinvointiani, mutta jotka sillä hetkellä tuntuvat itselle mieluisilta asioilta. Joskus saatan ottaa viikon vapaata treeneistä ja olla tekemättä mitään. Saatan mököttää syyttä puolisolle ja seuraavana hetkenä taas rakastaa valtavasti. Olen siis inhimillinen itselleni ja ymmärrän, että inhimillistä se on elämäkin.  Fiilikset ja tilanteet vaihtelevat. Nämä asiat eivät kuitenkaan poissulje sitä, etteikö terveys, hyvinvointi, liikunta ja ravinto minua kiinnostaisi, päinvastoin. Joskus on käytävä aidan toisella puolella nähdäkseen, että kyllä siellä omallakin puolella asiat toimivat. Inhimillisyys on samalla sallivuutta. Lupa kokea, ymmärtää ja elää. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti